Suomi säästi parhaan viimeiseksi ennen puolivälieriä. Murskavoitto Tanskasta esitteli viehättävintä jääkiekkoa, jota olemme tämän vuoden turnauksessa nähneet. Toisinto Leijonien suurimmasta voittomarginaalista sai tamperelaisyleisön haaveilemaan kahdesta perättäisestä mestaruudesta kotijäällä. 

Se on tietysti vielä kaukana. Jäätyään alkulohkossa kolmanneksi, Suomi joutuu todelliseen testiin puolivälierässään torstaina, kun Kanada lentää Tampereelle hakemaan revanssia kolmesta viimeisestä kultamitalipelistä.

”Se on erilainen peto, kun kanadalaiset tulevat”, Olli Määttä sanoi. ”Se tulee olemaan hieno ottelu, ja kaikki odottavat sitä innolla.

Kanada on fyysinen joukkue, ja he osaavat tehdä maaleja. Mielestäni he ovat olleet myös todella hyviä puolustamaan. Meidän täytyy vastata siihen, mutta se on täysin meistä itsestämme kiinni. Olemme näyttäneet, että parhaalla pelillämme voimme voittaa kenet tahansa.”

Tanskalle ottelu jäi viimeiseksi kerraksi, kun Heinz Ehlers toimi maajoukkueen päävalmentajana. Hänen työsopimuksensa päättyy tähän turnaukseen. Saksan voitto Ranskasta tänä aamuna tarkoitti tanskalaisille sitä, ettei heillä ollut enää asiaa tämän vuoden pudotuspeleihin.

Suomi ei kuitenkaan antanut vastustajan päävalmentajan lähteä mieleenpainuva voitto taskussaan. Kotijoukkue, joka joutui tyytymään lohkossaan kolmanteen sijaan, otti ohjat heti avauserässä ja kaasutteli voittoon.

Suomella kesti vain alle kolme minuuttia murtautua läpi tanskalaispuolustuksen. Hannes Björninen otti kiekon kulmasta, syötti Nikolas Matinpalolle ja Marko Anttila laukoi ohi maalivahti George Sorensenin. Tanskan veräjänvartija lyötiin uudelleen minuutin sisällä, kun Atte Ohtamaa pääsi maalille Sakari Mannisen ja Mikko Rantasen ryntäyksestä.

”Alkumme tänään ei vain ollut tarpeeksi hyvä”, sanoi Nikolaj Ehlers. ”Meidän kaikkien pitäisi olla innoissamme, kun saamme pelata näin ison yleisön edessä Suomessa. Sen pitäisi antaa meille energiaboostin. Mielestäni pelasimme ajoittain ihan hyvin, mutta teimme tänään liikaa virheitä ja Suomen joukkue on liian hyvä ollakseen hyödyntämättä sitä.”

Suomen Joel Armian mukaan joukkue saavutti ottelussa tavoitteensa. ”Tavoitteenamme oli lopettaa hyvällä nuotilla, ja saada aikaan positiivisia asioita”, hän sanoi. ”Uskon, että kavereilla, jotka tekivät tänä iltana maalin tai pelasivat hyvin, on paljon itseluottamusta seuraavaan peliin.”

Kotiyleisön villiintyi juhlatuulelle, ja kolmas maali ensimmäisen erän lopussa piti äänitasot Nokia Arenalla korkeina. Ville Pokka sai turnauksen ensimmäisen osumansa, kun Mikael Seppälä teki esityöt.
Tanska tarjosi ottelussa vain vähän hyökkäyspeliä, ja jäi toisen erän alussa vielä enemmän jälkeen, kun Harri Pesonen tarjoili ja Hannes Björninen iski kiekon sisään.

Paineiden poistuessa Suomen hyökkääjät tarttuivat tilaisuuteen kokeilla vähän hienommin. Antti Suomela ansaitsi kotiyleisön arvostuksen näppärällä pienellä roikkukiekolla ja taaksepäin syötöllä Kasperi Kapaselle. Mikkel Aagaardin maila kuitenkin liu’utti kiekon turvaan avoimen maaliverkon luota.

Tanskalainen puolustus joutui liian usein alistumaan Suomen vastahyökkäysten tahdissa. Kentällä oli huolestuttavan paljon tilaa, kun Juho Lammikko karkasi ja teki lukemat 5-0. Ja myös silloin, kun Kapanen toisen erän loppupuolella ryntäsi puolustuksen ohi ja harhautti toivottomasti sulaneen Sorensenin. Maalivahti valitti, että häntä estettiin, mutta tuomarit eivät nähneet tilanteessa mitään vikaa.

Molemmat joukkueet saivat maalit heti kolmannen erän alussa. Matinpalon pistelaukaus tulvi läpi maalin edustalla olleesta ruuhkasta ja nosti Suomen jo 7-0 johtoon. Melkein välittömästi Tanska onnistui tekemään lohdutusmaalin Nikolaj Ehlersin kautta. Oli ehkä sopivaa, että Heinzin ollessa penkin takana, tanskalaisten viimeisen maalin teki hänen oma poikansa.

Nikolajille tämä oli yhden aikakauden loppu, mutta hän myönsi, ettei mikään juurikaan muutu lyhyellä aikavälillä, kun hän suuntaa kotiin Tanskaan viettämään kesää perheensä kanssa.

”On ollut erittäin hauskaa, kun isäni on ollut valmentajana”, hän lisäsi. ”Meillä on ollut muutamia ylpeitä hetkiä yhdessä, kun minä pelasin ja hän valmensi, ja teimme joukkueena hyviä tuloksia.
Luulen, että muutaman vuoden päästä kun katsomme taaksepäin, se iskee meihin, että noita hetkiä haluamme vaalia.”